keskiviikko 2. toukokuuta 2007

Britannia maksaa maastapoistumisesta (17.01.2006)

The Times kirjoittaa Britannian hallituksen suunnitelmista:

Turvapaikanhakijoilta kysytään: lähdetkö kotiin 3000 punnalla?

Osana hallituksen ehdotusta kasvattaa kotiin palaavien määriä, turvapaikanhakijoille ja laittomille maahanmuuttajille tarjotaan 3000 punnan palkkiota siitä että he lähtevät Britanniasta vapaaehtoisesti.

Rahat maksetaan henkilöille jotka lupaavat lähteä maasta seuraavan kuuden kuukauden aikana. Neljän henkilön perheelle tämä voi tarkoittaa 8000 puntaa rahana sekä lisäksi 4000 £ arvosta työhönperehdyttämistä ja koulutusta.

Tämä on ensimmäinen kerta kun turvapaikanhakijoille ja laittomasti maahantulleille tarjotaan rahaa maastapoistumisesta, ja saattaa maksaa 6,2 miljoonaa, mikäli arvioidut 3 000 ihmistä tarttuu tarjoukseen. Valtio maksaa lisäksi heidän matkakustannuksensa.
...
Sekä valtion- että parlamentin alahuoneen tilintarkastajat ovat pyytäneet ministereitä kannustamaan useampia ihmisiä lähtemään vapaaehtoisesti, koska pakolla poistaminen maksaa 11 000 £/henkilö.
...
Viime vuonna Sir John Gieve, sisäasiainministeriön valtiosihteeri, varoitti parlamentin jäseniä, että maksujen kasvattaminen saattaisi kannustaa ihmisiä tulemaan Britanniaan. Hän sanoi, "Jos pahin mitä sinulle voi tapahtua kun haet turvapaikkaa Britanniasta etkä saa sitä, on että joku antaa sinulle muutaman tuhat puntaa kotiin lähtemisestä, se ei välttämättä näytä kovin suurelta riskiltä."


Vääräuskoisen kommentti: Brittien suunnitelma kertoo siitä, että maa on suurelta osin menettänyt kontrollin sen suhteen keitä maan rajojen sisällä majailee. Laittomasti maassa oleva tarvitsee poliisikyydin rajalle, ei tuhansien puntien palkkiota - sama perusteettomien turvapaikanhakijoiden kohdalla.

Suuret (11 000£) kustannukset maasta pakolla poistamisen kohdalla kertovat asian ympärille rakennetusta byrokratiasta; valitusmahdollisuuksista, lausuntokierroksista jne. Paluuraha ei ole sinänsä huono idea, mutta tärkeämpää olisi tehostaa nykyistä systeemiä ja varmistaa että maassa laittomasti olevat todella poistetaan. Tässä auttaisi suuresti Yhdysvaltain käyttämä "raudat käsiin ja jalkaan"-menetelmä. Paluurahaa kannattaa tarjota vasta tilanteessa, jossa pakolais- ja turvapaikkajärjestelmän lukuisat porsaanreiät on jo tukittu.

Brittien, kuten Suomenkin, ongelma on byrokratia. Meillä turvapaikkahakemuksen perusteettomuus saadaan usein selville muutamassa minuutissa (nk. Dublin-tapaukset), silti hakijan maastapoistaminen vie täysin tarpeettoman paperinpyörittelyn vuoksi viikkoja, jopa kuukausia. Tämän ajan henkilö on suomalaisen veronmaksajan elättinä ja kun kielteinen päätös tulee, on turvapaikkashoppari usein jo siirtynyt naapurimaan riesaksi. Tästä pitää huolen pakolaiskeskuksiin syntynyt, hakijoita maasta toiseen kärräävä monikulttuuristen osaajien bisnesverkosto.

Tilanteessa jossa valtaosa turvapaikkahakemuksista on perusteettomia ja suuri osa turvapaikanhakijoista tehtailee rikoksia, terve järki sanoo että asialle on tehtävä jotain ja nopeasti. Valitettavasti asia ei näytä kiinnostavan poliitikkoja ja virkamiehiä. Kenties tarvittaisiin maastapoistumisraha kaikille kukkahattutäti-mentaliteetin omaaville kansanedustajille? Heitä on äänestetty Arkadianmäelle valitettavan paljon.