Pohjoismaista vertailua (19.1.2006)

Blogin Dansk-Svensk kautta löytyi linkki turvapaikanhakijoiden määrien pohjoismaiseen vertailuun:

Graafista on nähtävissä, että tarkasteltavana ajanjaksona vastuuttominta turvapaikkapolitiikkaa Pohjolassa teki Ruotsi, Norja hyvänä kakkosena. Molempien käyrät ovat olleet jyrkässä nousussa 90-luvun puolivälistä. Muutos Tanskan sisäpolitiikassa näkyy selvästi: 2000-luvun alusta turvapaikanhakijoiden määrä on pudonnut reippaasti. Tanska ei vuonna 2003 ollut enää hyvä kohde turvapaikkashoppailijalle, tosin määrissä on palattu vasta 90-luvun tasolle. Suomen luvut ovat olleet hienoisessa nousussa. Prosenteissa mitaten Suomen määrien kasvu on toki rajua; turvapaikanhakijoiden määrä on moninkertaistunut kymmenessä vuodessa.


Tilanne muuttuu hieman, kun myönnettyjen oleskelulupien määrä suhteutetaan maan kokonaisväestöön. Löysintä politiikkaa oleskeluluvissa on edelleen harjoittanut Ruotsi, mutta yllättäen Tanskan politiikka oli lähes yhtä löysää. Tässä mielessä ei ole lainkaan yllättävää että tanskalaiset päättivät remontoida ulkomaalaislakinsa.

Väkilukuun suhteutettuna Ruotsi myönsi kyseisellä kymmenvuotiskaudella yli 11 kertaa enemmän oleskelulupia kuin Suomi. Mikäli Suomi haluaa välttyä Länsi-Eurooppaa lähivuosikymmeninä koettelevalta islamisoitumiselta, tulisi tarkasteluun ottaa paitsi pakolais- ja turvapaikkapolitiikka, myös vapaa pohjoismainen liikkuvuus. Tiukkakaan ulkomaalaispolitiikka ei auta, jos olemme kytkeneet itsemme vapaan muutto-oikeuden ja sosiaaliturvan kautta Ruotsin kaltaiseen uppoavaan laivaan.

Tuoreista luvuista käy ilmi ainakin seuraavat seikat:

• Ruotsin luvut ovat puolittuneet muutaman vuoden takaisesta, mutta ovat edelleen hurjat: 15 661 hakijaa
  
• Tanskan uudet säännöt purevat: turvapaikanhakijoiden määrä on romahtanut 2 122 hakijaan. Vuosituhannen molemmin puolin Tanskaan tuli vuosittain yli 10 000 hakijaa enemmän
• Suomi otti vastaan 3 352 hakemusta (ulkomaalaisviraston tiedon mukaan 3 545), n. 60% enemmän kuin Tanska. Ero suhteellisen löysää politiikkaa harjoittavaan Norjaan (4 896 hakijaa) ei ole enää kovin suuri
  

Ulkomaalaisviraston tietojen perusteella - jos luvuista jätetään pois Bulgarian romanit - vuonna 2005 lähes kaikki turvapaikanhakijat olivat islamilaisista maista. Kymmenen suurinta hakijaryhmää olivat (hakijamäärät suluissa):

• Bulgaria (555)
• Serbia ja Montenegro edeltäjävaltioineen (441)
• Somalia (330)
• Irak (282)
• Afghanistan (242)
• Venäjä (225)
• Makedonia (189)
• Turkki (100)
• Azerbaidzan (90)
• Iran (83)
  

Suurin osa Balkanin alueelta tulevista turvapaikanhakijoista on muslimeja. Vääräuskoisen empiirisen havainnon mukaan ainakin Bosnian muslimeja virtaa Varsinais-Suomeen tasaista tahtia. Osa Venäjältä tulleista 225 turvapaikanhakijasta lienee tsetseenejä. Ulkomaalaisviraston tilastot vahvistavat Vääräuskoisen käsitystä turvapaikka- ja oleskelulupajärjestelmästä Suomen islamisoimisautomaattina. Vaikka vauhti ei vielä olekaan kova, on Suomi vakaasti samalla tiellä kuin Ranska ja Hollanti.