Uusi tutkimus osoittaa, että Ruotsiin tulevilla ulkomaalaisilla on hyvin erilaiset kokemukset työmarkkinoilla. Täällä asuvista suomalaisista 60% löytää työtä muutaman vuoden sisällä, mutta vain 13% somalialaisista.
Ruotsin 17:sta suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä suomalaiset ovat menestyksellisimpiä työllistymään, brittien seuratessa lähellä perässä.
... Taulukon pohjaa hallitsivat maahanmuuttajat maailman ongelmallisemmista paikoista. Huonoin osa oli somaleilla, joista vain 13 prosentilla oli työssä. Afghaanien tilanne oli hieman parempi, 18% työssä. Irakilaisista 22% ja syyrialaisista 31% oli työssä.
Maahanmuuttajat Länsi-Euroopasta eivät olleet ainoita jotka saivat töitä: myös 50% Bosnia-Herzegovinasta saapuneista oli töissä.
Peter Fredriksson [IFAU:n, Työmarkkinapolitiikan arvioinnin instituutin tutkija] sanoo että esimerkiksi bosnialaisten ja syyrialaisten ero askarruttaa. "Sekä bosnialaiset että syyrialaiset ovat pakolaisryhmiä, joten kysymyksessä on joko diskriminaatio tai ero johtuu siitä että tietyiltä maahanmuuttajaryhmiltä puuttuu Ruotsin työmarkkinoille soveltuva koulutus."
Vääräuskoisen kommentti: artikkelin mukaan osa eroista voi selittyä sillä, että joistakin maista tullaan Ruotsiin enemmän opiskelemaan kuin toisista. Tämä voisi selittää erot suomalaisten (60%), norjalaisten (49%) ja tanskalaisten (42%) työllistymisen välillä.
Sen sijaan listan peräpää vahvistaa sen, jonka tanskalaiset jo totesivat: maahanmuuttajat kolmannen maailman maista ovat raskas taakka pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle. Yhden suomeen otetun somali- tai afghaanipakolaisen ylläpidon hinnalla ruokittaisiin kymmeniä pakolaisia Afrikassa. Samalla suomalaiset välttyisivät huomattavalta määrältä ryöstöjä ja raiskauksia. Koska pakolaisten hädän lievittäminen ei näytä olevan kiintiöpakolaisjärjestelmän tarkoitus, mihin sillä pyritään?
