Keiserin suitsutus sai nettikirjoittelussa vastineen Zimran Ahmadilta:
Ihmiset reagoivat kannusteisiin. Pienessä, homogeenisessä maassa ryhmän normit voivat ottaa rahallisten palkkioiden paikan. Jos samaistut vahvasti naapureihisi, silloin välität heidän mielipiteistään (jos he hylkivät sinua). Mutta Yhdysvallat on 50 kertaa Suomea suurempi ja hyvin heterogeeninen - ihmiset täällä eivät välitä paljoa siitä mitä heidän naapurinsa ajattelevat koska 1) heidän naapurinsa eivät välttämättä ole kovin samanlaisia kuin he ja 2) naapurit muuttuvat. Tämän kaltaisessa yhteiskunnassa ryhmän normit eivät yksinkertaisesti toimi. Jos naapurini Bostonissa eivät enää suostuisi puhumaan kanssani, rehellisesti sanoen en edes huomaisi.
Blogi "Architecture and Morality" jatkaa:
Se tosiasia että sosiaaliset normit näyttelevät merkittävää osaa hyvinvointivaltioiden menestyksessä, viittaa myös noiden järjestelmien heikkouteen. Niin pian kuin noiden historiallisesti homogeenisten valtioiden väestö muuttuu maahanmuuton vuoksi heterogeeniseksi, sosiaaliset normit pirstoutuvat keskenään kilpailevien yhteisöjen välillä. Kansojen väestön kasvavan heterogenisoitumisen ja kansallismielisten tai maahanmuuttajakielteisten poliittisten puolueiden nousun välillä on suora korrellaatio. Se on usein seurausta alkuperäisväestön petetyksi tulemisen tunteesta; siitä että hyvinvointivaltion hyödyt oli tarkoitettu tukemaan olemassaolevia sosiaalisia normeja, mutta eivät tee sitä enää. Radikaalisti erilaisista taustoista tulevien maahanmuuttajien ei ollut tarkoitus olla osa tätä suljettua järjestelmää. Alkuperäiset kansalaiset alkavat nähdä maahanmuuttajat uhkana tälle alunperin onnelliselle tasapainolle.
Jos tutkittaisiin tarkkaan äärioikeistolaisten puolueiden kuten Ranskan Kansallisen Rintaman, Saksan Republikaanien tai Itävallan Jörg Haiderin puolueen ohjelmaa, niille kaikille on yhteistä pyrkimys pysäyttää maahanmuutto, ei sen vapaalle markkinataloudelle aiheuttamien negatiivisten vaikutusten vuoksi, vaan siksi että se aiheuttaa hyvinvointiresurssien vähenemistä. Se että kaikki nämä eurooppalaiset ääripuolueet liitetään rasismiin, ei ole sattumaa. Puolustaessaan valtiota ne eivät puolusta ainoastaan tietyn rajan sisäpuolella olevaa kieltä ja kulttuuria (tämä on kansan määritelmä) vaan myös instituutioita jotka edistävät sosiaalista koheesiota yhden kansallisen identiteetin vahvistamiseksi. Olipa kysymys "La France pour les Francais":ista tai Hitlerin "Das Volk"-sanan käytöstä, nämä käsitteet ovat läheisesti liittyneet niihin etuihin joista kansaan kuuluvat voivat nauttia. Määritelmän mukaisesti kansan ulkopuolella oleville ei myönnetä näitä etuja.
Useimmat eurooppalaiset - sen sijaan että ulkopuolelle jäämisen välttämiseksi laajentaisivat määritelmäänsä siitä kuka voi kuulua kansaan - ovat taipuvaisia sulkemaan ulkopuoliset ulos koska heidän oma identiteettinsä osana kansallista etnistä ryhmää on vaarassa. Kansallinen identiteetti on paljon tärkeämpi ja loukkaamaton asia Euroopassa, jossa kansalaiset kasvatetaan arvostamaan yhteisöllistä identiteettiään, vastakohtana Amerikan yksilökeskeisyydelle.
Vääräuskoisen kommentit:
- Viher-vasemmiston puheissa hyvinvointivaltio ja monikulttuurisuus kuuluvat yhteen. Asia on täsmälleen päinvastoin: monikulttuurisuus tuhoaa väistämättä hyvinvointivaltion, kuten ylläolevasta voi lukea.
- Pientä radikaalia vähemmistöä lukuunottamatta myöskään suomalaiset eivät innostu ajatuksesta, että elättäisimme maassamme nopeasti kasvavia, oman kulttuurimme arvot suoralta kädeltä hylkääviä kansanryhmiä joiden työttömyysprosentti on vuosi vuodelta 50% ja 100% välissä. Jos tästä huolimatta näiden ryhmien voimakas kasvu jatkuu, tämä näkyy ennemmin tai myöhemmin hyvinvointivaltion veropohjan rapautumisena ja yleisen lainkuuliaisuuden heikkenemisenä.
- Euroopan kansallisvaltioissa monikulttuurisuus voi alkuvaiheessa perustua vain epädemokraattisille menetelmille, kuten vastustajien leimaamiselle "rasisteiksi". Euroopassa "oikeisto" ei ole kampanjoinut monikulttuurisuutta ajavien puolueiden sulkemiseksi ulos vaaleista, mutta vasemmisto ja monikulttuuristajat ovat onnistuneet jopa kieltämään kansallismielisiä puolueita, osin täysin tekaistuin syytöksin kuten esim. Belgian Vlaams Blokin kohdalla vain vajaa vuosi sitten.
- Lainauksen loppuosaan liittyen; Venäjä perustettiin useiden eri kansojen liitolle. Maa ei ole koskaan ollut slaavilainen kansallisvaltio. Tästä syystä heille "venäläinen" ei yleensä ottaen tarkoita slaavia, vaan maan rajojen sisäpuolella asuvaa - täysin riippumatta tavoista, kulttuurista tai etnisyydestä. Samalla tavalla Yhdysvallat perustettiin usealle kansallisuudelle; ei ole koskaan ollut kansallisvaltio; eivätkä amerikkalaiset yleensä ottaen ymmärrä kuinka keskeistä oma kansa ja kieli on eurooppalaisille. Tämä näkyy esim. USA:n tukena Turkin EU-jäsenyydelle.
- Monikulttuuristajat ovat niitä jotka ovat hylänneet oman kielensä ja kulttuurinsa, tai eivät ainakaan pidä niitä arvossa. Ruotsin integraatioministeri Mona Sahlinin kommentti turkkilais-maahanmuuttajien tilaisuudessa oli paljonpuhuva: "Luulen että tämä on se joka tekee ruotsalaisista niin kateellisia maahanmuuttajaryhmille. Teillä on oma kulttuuri, identiteetti, historia, jotain joka sitoo teitä toisiinne. Mitä meillä on? Meillä on juhannus ja muita sellaisia hölmöjä juttuja". Sahlin hyväksyy maahanmuuttajat, mutta ei hyväksy omia maanmiehiään. Samalla tavoin ajattelevia löytyy Suomestakin, jopa erittäin korkeista yhteiskunnallisista viroista.
- Monikulttuuristamisen ironia Suomessa on se, että sitä masinoiva viher-vasemmisto aiheuttaa kilpailijoidensa kansallismielisten ja oikeistolaisten puolueiden nousun, hyvinvointivaltion heikentymisen, rikollisuuden räjähdysmäisen kasvun sekä rasismin lisääntymisen.
