Kaksikulttuurinen Eurooppa on tuhoon tuomittu (22.11.2005)

Mark Steyn kirjoitti jokin aika sitten The Daily Telegraphissa otsikolla: Kaksikulttuurinen Eurooppa on tuhoon tuomittu. Alla osa artikkelista.

"Kolme vuotta sitten, joukukuussa 2002, minua pyydettiin osallistumaan symposiumiin Euroopasta. Aloitin seuraavalla huomiolla: "Minun on helpompi olla optimistinen Irakin ja Pakistanin tulevaisuudesta kuin, sanotaan, Hollannin tai Tanskan. ..."

"Eurooppa ei ole yhtä paljon monikulttuurinen kuin se on kaksikulttuurinen. Yhtäällä on ikääntyvä alkuperäisväestö ja toisaalla nuori muslimiväestö ja siinä kaikki: "kaksi toisistaan eristynyttä" kuten kotonani Quebecissa sanotaan. Jos kulttuureita on kolme, neljä tai useampia, voitte kaikki pitää toisianne kädestä ja laulaa "We are the World". Mutta jos on vain kaksi - sinä ja se toinen - tilanne on yleensä ottaen rikkonaisempi. Kaksikulttuuriset yhteiskunnat ovat maailman epävakaimpien joukossa, erityisesti silloin kun ei ole enää täysin selvää kuka on enemmistö ja kuka vähemmistö. Tämä on tilanne jota suuri osa Eurooppaa lähestyy nopeasti, kuten voi nähdä käymällä minkä tahansa ranskalaisen, itävaltalaisen, belgialaisen tai hollantilaisen sairaalan synnytysosastolla.

Jopa suhteellisen rauhallisissa kaksikulttuurisissa yhteiskunnissa politiikasta tulee 'heimoutunutta': lojalistit vs. nationalistit Pohjois-Irlannissa, separatistit vs. federalistit Quebecissa. Kuvittele Ranskan vaalit n. vuoden 2020, 2025 paikkeilla: Islamilainen tasavaltalaiskoalitio voittaa paikkaenemmistön kansalliskokoukseen. Chiraqilainen väestö kohauttaa olkiaan fatalistisesti, ja de Villepin alkaa lisäämään runonlausuntoihinsa väkijoukkoja miellyttäviä suuria Koraanista. Mutta suhtautuisiko Le Pen tai (siihen mennessä) hänen tyttärensä asioihin niin hyvin? Vai kävisikö houkutus olla Ranskan eversti Rabuka [kaappasi vallan kahdesti Fiji-saarilla] liian suureksi?

Demokratian aikakaudella demografiaa ei voi vastustaa - paitsi sisällissodan kautta. Jugoslaavit huomasivat tämän. Niinä sulamispistettä edeltävinä 30 vuotena bosnian serbien määrä oli vähentynyt 43%:sta 31%:iin ja bosnian muslimien kasvanut 26%:sta 44%:iin.

Joten Euroopan kaksikulttuurisuus tekee katastrofista varman. Yksi tapa välttää se olisi ryhtyä aidosti monikulttuuriseksi, ottaa maahanmuuttajia muualtakin kuin islamilaisesta maailmasta. Mutta lahjakkaalla ja kunnianhimoisella kiinalaisella, intialaisella tai chileläisellä ei ole lainkaan syytä muuttaa Ranskaan, ellei hänellä ole perverssiä fantasiaa asumisesta segregoituneessa yhteiskunnassa joka rajoittaa keinotekoisesti hänen ansaintamahdollisuuksiaan ja silti verottaa häntä takavarikon luonteisesti tukeakseen velttojen vanhusten muinaishallintoa.

Ranskalla on edessään kovia valintoja ja - toisin kuin Bagdadissa - Pariisissa niistä ei edes voi puhua rehellisesti. Kuten Jean-Claude Dassier, ranskalaisen uutiskanavan LCI:n johtaja totesi tv-väen konferenssissa Amsterdamissa, hän on sensuroinnut mellakoita seuraavasta syystä: "Politiikka Ranskassa on suuntautumassa oikealle, enkä halua oikeistopoliitikkoja takaisin toiselle tai jopa ensimmäiselle sijalle vain siksi että näytimme televisiossa palavia autoja."

Voi ymmärtää miksi Quai d'Orsayta [Ranskan ulkoministeriö] ei huoleta se että Iranista on tulossa toinen islamilainen maa jolla on ydinaseita. Ranskasta on tulossa kolmas. Kuulitte sen täältä ensin. Todennäköisesti ette kuule sitä lainkaan hra Dassierin kanavalla."

Vääräuskoisen kommentti: kuten aiemmin todettu, termi "monikulttuurisuus" johtaa harhaan. Eurooppa ei ole monikulttuuristumassa vaan islamisoitumassa.

Suomen ottamista kiintiöpakolaisista enemmistö on muslimeja. Samoin muslimit lienevät enemmistö niistä joille on myönnetty oleskelulupa maahamme, vaikka tänä vuonna bulgarialaiset ovatkin enemmistö hakijoista. Vain pari viikkoa sitten kävi ilmi että Suomi myöntää "tilapäisen" oleskeluluvan kaikille tänne saapuville somaleille, irakilaisille ja afghaaneille.

Kun ottaa huomioon että tänne Venäjältä ja Itä-Euroopasta tulevien syntyvyys ei juurikaan poikkea kantaväestön syntyvyydestä, on vain ajan kysymys jolloin lapsia tehtailevat, mutta työelämään huonosti sijoittuvat Lähi-Idän ja Afrikan muslimit ovat suurin vähemmistömme. "Kaksikulttuurisuus" on rikkaus johon Suomella ei ole varaa.