Ohjelman tavoitteena on lisäksi muodostaa kokonaisvaltaiset puitteet maahanmuuttopolitiikan suunnittelulle ja toimeenpanolle ja edistää moniarvoisen, monikulttuurisen ja syrjimättömän yhteiskunnan kehittymistä
On tärkeää parantaa ulkomaalaisiin kohdistuvaa asenneilmastoa...
Tavoite monikulttuuristuvasta yhteiskunnasta asettaa yhteiskunnalle haasteita myös palvelujen tarjoamisen näkökulmasta
Missä vaiheessa ja kenen toimesta päätettiin, että Suomesta tulee "monikulttuuristuva" yhteiskunta? Vääräuskoinen ei muista että asiasta olisi järjestetty koskaan kansanäänestystä, jollaisen näin merkittävä asia toki vaatii. Kyse on sentään Suomen kansallisvaltion romuttamisesta. Asiasta ei ole edes keskusteltu julkisuudessa, mutta silti tämänkin mietinnön sorvanneille virkamiehille ja -naisille "tavoite monikulttuuristuvasta yhteiskunnasta" on itsestäänselvyys. Asioista lienee päätetty kabineteissa ja suomalaisten mielipidettä ei uskallettu kysyä, koska se tiedettiin ennakolta. Tällainen "ylhäältäpäin ohjailu" on kiistämättä ollut maan tapa, mutta demokratian kanssa sillä ei ole juurikaan tekemistä.
Entäpä syrjimättömyys? Voiko kantaväestö olla varma siitä, että tässä uudessa, uljaassa monikulttuurisessa Suomessa "ulkomaisia osaajia" ei laiteta etusijalle sosiaaliturvaa, asuntoja ja työpaikkoja jaettaessa? Suomen historian ja nykytilanteen tuntien, sekä tämän ohjelman perusteella pelot eivät ainakaan hälvene - päinvastoin.
3.4. Edistetään monikulttuurisuutta ja syrjimättömyyttä
Monikulttuuristen ja syrjimättömien työyhteisöjen ja muun yhteiskunnan kehittymisen edellytyksenä on poliittisten päättäjien, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan vahva sitoutuminen syrjimättömyyteen, alkuperästä riippumattomaan yhdenvertaisuuteen sekä eri kulttuurien ja uskontojen keskinäiseen kunnioittamiseen. Vahvaan sitoutumiseen kuuluvat selkeät rasismin ja muukalaisvihamielisyyden vastaiset kannanotot, rakenteelliseen syrjintään puuttuminen, kotoutumisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä voimavarojen suuntaaminen eri väestöryhmien välisten suhteiden edistämiseen.
Kansainvälisesti vertaillen eri väestöryhmien väliset suhteet ovat Suomessa melko hyvät. Suomessa ei ole ajauduttu vaihtoehdottomaan tilaan, vaan eri väestöryhmien välisten suhteiden välistä kehittymistä voidaan ohjata suunnitelmallisen politiikan avulla. Kantaväestön ja maahanmuuttajaryhmien välillä esiintyy kuitenkin joissain tilanteissa ajoittain ongelmia. Tärkeää on pyrkiä vahvistamaan myönteisiä asenteita ja pyrkiä vähentämään kielteistä asennoitumista. Lisäksi on tärkeää pyrkiä lisäämään maahanmuuttajien työelämään osallistumista, joka on yhä keskimäärin huomattavasti kantaväestöä alhaisempi.
On hienoa että "kulttuureja ja uskontoja kunnioitetaan", mutta kuka kunnioittaisi Suomen kulttuuria ja vallalla olevaa uskontoa? Monissa kouluissa on luovuttu joulujuhlista pelkästään siksi, että joukossa on muutama muslimi. Toisten uskontojen ja tapojen kunnioittamisen ei tule tarkoittaa omista luopumista - eihän sitä olla tämän ohjelman perusteella vaatimassa edes maahanmuttajilta, miksi sitten meiltä itseltämme?
Ohjelman kohta "on tärkeää pyrkiä lisäämään maahanmuuttajien työelämään osallistumista" uhkaa jäädä kuolleeksi kirjaimeksi niin kauan kuin Suomi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia, sallii perheenyhdistämiset ja turvapaikkaturismin. Samoin edellisessä osassa mainittiin, että oleskeluluvan saaneen perheen pääsyä Suomeen helpotetaan, mikä tuskin parantaa tilannetta. Lauseen muotoilusta; "on tärkeää pyrkiä lisäämään" voikin jo todeta, että konkreettisia toimenpiteitä ei ole odotettavissa.
14) Politiikkalinjaus: tuetaan eri väestöryhmien välisten suhteiden kehittymistä myönteiseen suuntaan
Toimenpiteet: ... Lisätään asennekasvatusta sekä syrjimättömyyttä koskevaa tiedotusta kaikkialla yhteiskunnassa, erityisesti päiväkodeissa, oppilaitoksissa, opettajankoulutus- laitoksissa, työpaikoilla ja mediasta vastaavilla tahoilla.
Tuetaan työyhteisöjen kehittymistä monikulttuurisiksi. Monikulttuurisuusprojektien hyviä käytäntöjä muutetaan arkisiksi peruslinjauksiksi erityisesti yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Edistetään maahanmuuttajaryhmien osallisuutta ja tuetaan mahdollisuuksia oman kulttuurin säilyttämiseen
Maahanmuuttajien kannustaminen osallisuuteen ei merkitse sitä, että maahanmuuttajia ohjattaisiin luopumaan omasta kulttuuristaan. Suomessa on tuettu maahanmuuttajien, erityisesti maahanmuuttajalasten oman kielen sekä kulttuurin oppimista ja säilyttämistä. Oikeus omaan kulttuuriin ei oikeuta perus- tai ihmisoikeusloukkauksiin eikä muuhun Suomessa lainvastaiseksi katsottavaan menettelyyn, kuten avioliittoon pakottamiseen, tyttöjen ympärileikkaukseen tai suvun kunnialla perusteltuun naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan. Maahanmuuttajan oikeus oman kulttuurin säilyttämiseen on voimassa vain lainsäädännön puitteissa.
Lainauksen viimeinen virke on Vääräuskoisen mielestä koko ohjelman merkittävin lause, jos siitä vain uskalletaan pitää kiinni. Islamilainen laki - sharia - on räikeässä ristiriidassa suomalaisen oikeusjärjestelmän kanssa. Kuitenkin keskivertomuslimille Allahin tahdon noudattaminen sellaisena kuin se on koraanissa ja haditheissa määritelty, menee ylitse kaiken muun, etenkin länsimaisen sekulaarin lain. Toteamalla "oikeus oman kulttuurin säilyttämiseen on voimassa vain lainsäädännön puitteissa" todetaan samalla epäsuorasti, että Suomeen tullessaan muslimien tulisi unohtaa sharian laki. Tämä johtopäätös ei varmastikaan ollut tekstin laatineiden mielessä, mutta on yhtä kaikki tärkeää tulevia vuosikymmeniä silmälläpitäen. Suomessa on oltava vain yksi laki, ja sen on oltava sama kaikille.
Jostain syystä ohjelman laatineilla näyttää olevan suuri pelko siitä, että maahanmuuttaja luopuisi omasta kulttuuristaan ja omaksuisi suomalaisia kulttuuritapoja. Tämä on ymmärrettävää jos lähtökohta on se, että monikulttuurisuus jollakin mystisellä tavalla lisää Suomen hyvinvointia. Jo ruotsinkielen ylläpitämisen kustannuksista voimme päätellä monikulttuurisuuden olevan suuri rasite veronmaksajille. Lisäksi monikulttuurisessa yhteiskunnassa on aina riski eri kansallisuusryhmien vastaisista väkivaltaisista yhteenotoista. Miksi siis tarkoituksellisesti luoda uusia vähemmistöjä kun niiden ylläpitäminen on kallista ja saattaa johtaa väkivaltaan? Vääräuskoisen mielestä kebabista maksetaan nyt liian kova hinta, etenkin kun osaisimme tehdä sitä itsekin.
15) Politiikkalinjaus: Edistetään maahanmuuttajien osallisuutta ja tuetaan mahdollisuuksia lainsäädännön puitteisiin sijoittuvan oman kulttuurin säilyttämiseen.
Toimenpiteet: ... Tuetaan vähemmistökulttuuriryhmien omaa kansalaistoimintaa, erityisesti maahanmuuttajanuorten nuoriso- ja liikuntatoimintaa tavoitteena sekä kotoutumisen edistäminen että oman identiteetin vahvistaminen ...
Selvitetään mahdollisuuksia maahanmuuttajien uskonnollisten yhdyskuntien tukemiseksi
Tuetaan monietnistä kansalaistoimintaa valtionavustuksin
Lisätään maahanmuuttajien tietoisuutta ihmis- ja perusoikeuksista sekä muista yksilön, erityisesti naisten ja lasten oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa.
Tehostetaan rasismin ja alkuperään perustuvan syrjinnän torjuntaa
Lause "tavoitteena sekä kotoutumisen edistäminen että oman identiteetin vahvistaminen" on loogisesti mahdoton. Oman identiteetin vahvistaminen vähentää halukkuutta sopeutua Suomeen, koska maahanmuuttajan "oma identiteetti" on sitä, että hän tekee eron suomalaisten ja itsensä välillä. Seurauksena on pikemminkin suomalaisten tapojen, suomalaisuuden ja etenkin suomen kielen hylkiminen. Oman identiteetin vahvistaminen ei edistä kotoutumista, vaan luo suomalaisesta yhteiskunnasta ja elämänmenosta irrallaan olevia korkean työttömyyden ja rikollisuuden vähemmistöryhmiä.
Eurooppalaisen kulttuuripiirin ulkopuolelta saapuvat joutuvat Suomeen tullessaan kahden kulttuurin loukkuun. Koska yritykset ratsastaa kahdella hevosella yhtäaikaa epäonnistuvat aina, tulisi Vääräuskoisen mielestä maassa asuvia ulkomaalaisia kannustaa luopumaan omasta kulttuuristaan suomalaisen kulttuurin hyväksi. Käytännön tarve tähän on sitä suurempi mitä enemmän maahanmuuttajan oma kulttuuri poikkeaa suomalaisesta.
Monikulttuurisuus-ajattelu on osoittanut toimimattomuutensa, mutta Suomen valtaapitävät eivät halua ottaa oppia muiden Euroopan maiden virheistä tai edes tunnustaa että Hollannin, Ranskan jne. monikulttuurikokeilut ovat päätymässä katastrofiin.
Rasistisesti motivoitunut rikollisuus on varsin yleistä. Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 300-500 rikosta, joiden motiivin epäillään olevan rasistinen. Myös kiihottamista kansanryhmää vastaan esiintyy...
Luvuista lienevät unohtuneet maahanmuuttajien suomalaisiin kohdistamat rasistiset rikokset. Mutta kuten tiedämme, ainoastaan valkoinen ihminen voi olla rasisti, muilla roduilla ei ole tällaista ominaisuutta... Samoin "kiihottamiseen kansanryhmää vastaan" tuskin sisältyy maamme moskeijoissa juutalaisia, amerikkalaisia ja länsimaalaisia vastaan pidetyt palopuheet. Sitä esiintyy Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa, miksei siis Suomessa? Vääräuskoinen muistaa että Suomen televisiossa olisi esiintynyt muslimi, jonka mielestä on OK tehdä terrori-iskuja amerikkalaisia vastaan Suomen maaperällä. Samoin 9/11-terrori-iskujen nimittäminen "juutalaisten salaliitoksi" täyttää kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkit. Ainoa järkevä yhteiskunnan reaktio tällaiseen on henkilön välitön maastakarkoittaminen. Se oli ranskalaisten ratkaisu tapauksessa, jossa maassa 25 vuotta asunut algerialainen imaami julkaisi koraaniin perustuen naisten pieksemistä ja kivittämistä kannattavan pamfletin.
Asennetutkimuksista voidaan päätellä, että tiedotusvälineet vaikuttavat merkittävästi eri väestöryhmiin kohdistuviin asenteisiin. Siksi tiedotusvälineiden olisi tärkeä omaksua vastuulliseen tiedottamiseen suuntaavia sisäisiä ohjeita sekä säännönmukaisesti seurata ohjeiden noudattamista käytännössä
"Vastuullinen tiedottaminen" lienee peiteilmaisu sille, että kun rikoksentekijä on ulkomaalainen, hänen kansallisuuttaan ei saisi mainita.
Vääräuskoisen mielestä vastuulliseen tiedottamiseen ei kuulu tiedon pimittäminen. Jos Suomessa havaittaisiin että Ruotsin, Tanskan ja Norjan tavoin meilläkin ulkomaalaiset raiskaavat järjestelmällisesti kantaväestöön kuuluvia naisia, tietojen pimittäminen olisi omiaan lisäämään rasismia. Uutispimento mitä todennäköisemmin myös johtaisi siihen että viranomaisten toimet raiskauksia vastaan viivästyisivät tai jäisivät kokonaan tulematta. Tällä tavoin "vastuullista tiedottamista" harjoittavat itse asiassa olisivat raiskaajien ja joukkoraiskaajien puolella raiskattuja tyttöjä ja naisia vastaan. Onko Suomessa yllä mainittua ulkomaalaisten raiskausaaltoa, siitä joskus myöhemmin.
16) Politiikkalinjaus: Asetetaan tavoitteeksi "nollatoleranssi" rasismin ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän ehkäisyssä.
Toimenpiteet: ... Valtionavustuksia myöntävät viranomaiset varmistavat, että avustettavien järjestöjen toiminta on omiaan tukemaan suvaitsevaisuutta.
Puututaan aiempaa tehokkaammin kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Kannustetaan tiedotusvälineitä vastuulliseen tiedonvälitykseen maahanmuutosta ja eri väestöryhmien välisistä suhteista. Myös viranomaisten tulee tiedottaa vastuullisesti.
Vääräuskoisen mielestä nollatoleranssi sopisi parhaiten maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tekemien rikosten selvittelyyn. Yhdysvaltain malli jossa rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen poistetaan välittömästi maasta, on osoittanut tehokkuutensa rikollisuuden hillitsemisessä.
Ei ole mitään uutta siinä että monikulttuurisuuden kaltaista puolifasistista, eurooppalaisten kansallisvaltioiden tuohoamiseen tähtäävää ideologiaa tuetaan suomalaisten veronmaksajien rahoista. Rahoja ovat jakamassa ne samat vasemmistolaiset tahot joille omaan kulttuuriin, perinteisiin, yksityisyritteliäisyyteen ja ajattelunvapauteen perustuva yhteiskunta on jo vuosikymmeniä ollut kirosana. Kun Neuvostoliiton sortuminen omaan mahdottomuuteensa tappoi vasemmistolaisilta hevosen alta, jättivät monet heistä oman likapyykkinsä pesemättä ja ryhtyivät etsimään uutta keppihevosta. Sellainen löytyi monikulttuurisuuden utopiasta, joka monilta osin muistuttaakin maailman vitsauksina olleita totalitäärisiä aatteita.
Suomessa ei tällä hetkellä ole vakavastiotettavaa poliittista vastavoimaa monikulttuuristajille. Kenties perinteiset porvaripuolueet kuvittelivat NL:n kaaduttua selvinneensä lopullisina voittajina, kenties ne eivät edes ole huomanneet tämän "kulttuurisodan" olemassaoloa veroprosenttien ja -vähennysten laskemiseltaan. Tämän ohjelman perusteella voi odottaa lisää monikulttuurista propagandaa. Se ei rajoitu vastaanottavassa iässä olevien lasten aivopesuun maamme peruskouluissa, vaan luvassa on lisää suoraa ja epäsuoraa vaikuttamista mediassa sekä monikulttuurisuusprojektin kannalta negatiivisten tietojen pimittämistä.
Ohjelma ei ole täysi susi ja siinä on hyvätkin puolensa, kuten Vääräuskoinen jo aiemmin totesi. Kuitenkin, se on utopistinen siinä mielessä että monet sen toimenpidesuosituksista perustuvat epärealistisiin ajattelumalleihin. Lisäksi ohjelmassa väläytetty vähittäinen siirtyminen työperusteiseen maahanmuuttoon voi toteutua vain jos maamme nykyinen kiintiöpakolais- ja turvapaikkajärjestelmä vaihdetaan järjestelmään joka palvelee Suomenkin etuja.
