keskiviikko 11. huhtikuuta 2007

Tilastot eivät valehtele, poliitikot valehtelevat (18.9.2005)


Vääräuskoisen silmiin osui Yhdysvaltain konsulina Saksan Leipzigissa toimivan Timothy M. Savagen artikkeli "Europe and Islam: Crescent Waxing, Cultures Clashing" (pdf). Kyse on vahvasti tilastotietoihin nojaavasta tutkimuksesta islamin noususta Euroopassa. Tässä muutamia poimintoja ja referointia Savagen paperista:

  • Euroopassa asuu yli 23 miljoonaa muslimia, lähes 5% Euroopan väkiluvusta
  • Varovaisenkin arvion mukaan vuoteen 2050 mennessä muslimien osuus Euroopan väestöstä on noussut vähintään 20%:iin
  • Jo vuoteen 2015 mennessä Euroopan muslimiväestön odotetaan kaksinkertaistuvan nykyisestä, samanaikaisesti kuin ei-muslimien määrän odotetaan putoavan vähintään 3,5%
  • Vuoteen 2025 mennessä Ranskan väestöstä 25% on muslimeja. Tällä hetkellä ranskan 16-25 vuotiaista yli 15% on muslimeja
  • Tällä hetkellä EU-pääkaupungin Brysselin alle 25-vuotiaista 25% on muslimeja
  • Noin puolet Euroopassa asuvista muslimeista syntyi täällä
  • muslimien syntyvyysluvut Euroopassa ovat yli kolme kertaa suuremmat kuin ei-muslimien

Islamiin kääntyneet muodostavat vain 1% muslimien kokonaismäärästä Euroopassa. Toisin sanoen, Euroopan muslimit ovat joko maahanmuuttajia tai maahanmuuttajien jälkeläisiä. Kääntyneiden määrä alkaa luultavasti lisääntymään islamin saadessa lisää näkyvyyttä ja poliittista voimaa. Muslimien määrän kasvu on johtanut kahteen trendiin:

Ghettoutuminen: Muslimit ovat kasaantuneet tietyille maantieteellisille alueille, yleensä teollistuneille kaupunkialueille. Nämä ovat muita alueita köyhempiä ja pitkälti eristäytyneitä muusta yhteiskunnasta. Useilla Eurooppalaisilla suurkaupungeilla on omat muslimighettonsa, esim. jopa kolmannes Ranskan muslimeista elää Pariisissa tai sen lähistöllä.

Muslimien osuus muutaman eurooppalaisen kaupungin kokonaisväestöstä tällä hetkellä:
  • 25%, Marseille (Ranska)
  • 20%, Malmö
  • 15%, Bryssel, Birmingham, Pariisi
  • 10% Lontoo, Amsterdam, Rotterdam, Haag, Oslo, Kööpenhamina
Identiteetti: Aiemmin "tilapäisinä vierastyöläisinä" maahan otettuja muslimeita pidetään nyt pysyvänä osana maata. Islamin institutionalisoituminen Euroopassa on alkanut, samoin Euroopan muslimien "uudelleen-islamisoituminen". Huolimatta siitä että muslimit ovat lähtöisin hyvin erilaisista kulttuureista, Euroopan muslimit - erityisesti nuoret - samaistuvat yhä enemmän ensin islamiin ja vasta seuraavaksi asuinmaahansa tai vanhempiensa asuinmaahan. Nuoret ovat omaksuneet joitakin osasia länsimaisesta elämäntyylistä mutta eivät tunne kuuluvansa asuinmaansa laajempaan yhteiskuntaan.

Nuoret muslimit vastustavat sopeutumista länsimaiseen yhteiskuntaan jopa tiukemmin kuin heidän vanhempansa. Ranskassa ja Saksassa tehtyjen tutkimusten mukaan toisen ja erityisesti kolmannen polven muslimit ovat vähemmän integroituneita länsimaiseen yhteiskuntaan kuin heidän vanhempansa tai isovanhempansa.

Tilastot osoittavat että muslimien työttömyysaste on kaksinkertainen ei-muslimien työttömyyteen nähden ja huonompi kuin ei-islamilaisten maahanmuuttajien. Musliminaisten osallistuminen työelämään on minimaalista. Kaikki tämä on johtanut Euroopan muslimiyhteisöjen eristäytymiseen ja eriytymiseen muusta yhteiskunnasta.

Muslimien määrän kasvun strategiset vaikutukset ovat mm. terroristien rekrytoinnin lisääntyminen, juutalaisvastaisuuden kasvu, oikeistopuolueiden nousu sekä muslimiväestön äänillä laskelmointi kansallisessa politiikassa.

Muuntuuko ja vahvistuuko Eurooppa, vai repeytyykö erilleen, on avoin kysymys.

Joidenkin arvioiden mukaan Eurooppa on siirtymässä väestöllisen, taloudellisen, psykologisen ja poliittisen taantuman ajanjaksoon, jonka vaikutuksesta Euroopan muslimipopulaation aiheuttamat lisähaasteet integroitumisessa, suvaitsevaisuudessa ja identiteetissä ovat entistä vaikeampia kohdata.


Vääräuskoisen kommentit: Länsi-Euroopasta on tulossa islamilainen. Sopivaa lieneekin, että vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla EU:ta johdetaan islamilaisesta kaupungista, al-Brysselistä, käsin. Tätä tulevaa, islamisoitunutta Eurooppaa kutsutaan Eurabiaksi.

Uskonnonvapaus joutuu koetukselle niissä Euroopan maissa, joihin on muotoutumassa merkittävä islamilainen vähemmistö (tai enemmistö). Muslimienemmistöisillä alueilla islamiin kääntyminen on helpoin ratkaisu välttyä väkivallalta, sillä omaa kulttuuriaan inhoamaan ryhtyneet suvaitsevaisuuden, anti-rasismin ja toisten kulttuurien ihannoinnin ylimmäksi arvokseen nostaneet yhteiskunnat eivät halua tai kykene suojelemaan omiaan, puhumattakaan uskonnonvapauden, sananvapauden tai sukupuolten tasa-arvon takaamisesta.

Jostain syystä Suomea monikulttuuriseksi ajava juntta haluaa maamme osallistuvan näihin katastrofaalisiin ongelmiin, ei vain sivustakatsojana, vaan omakohtaisena kokijana. Suomea johtavat näköalattomat poliitikot ovat valinneet maamme rajojen aukaisulle kaikista mahdollisista ajankohdista huonoimman: ajan jolloin Länsi-Euroopasta tulee islamilainen.

Jos Suomi pysyttelisi konfliktin ulkopuolella tukkimalla muslimien pääsyn maahan (esim. hankkimalla kiintiöpakolaiset muista kuin muslimimaista ja lopettamalla turvapaikkojen myöntämisen), voisimme tulevina vuosikymmeninä tarjota turvaa osalle niistä eurooppalaisista, jotka pakenevat omista maistaan "rauhan uskonnon" mukana kulkevaa suvaitsemattomuutta ja väkivaltaa.

Suomen kuviteltua, ikuisesti nurkan takana odottavaa työvoimapulaa ei ratkaista tuomalla maahan lisää ihmisiä maista, joista tänne muuttaneiden työttömyysprosentti pysyy vuosi vuodelta 50% yläpuolella. Mutta eihän tästä olekaan kysymys, vaan Suomen muuttamisesta "aidosti monikulttuuriseksi". Miksi? Sitä sopii kysyä, kunhan ei kysy ääneen.